Kansanedustaja Eveliina Heinäluoman vappupuhe Lohjan torilla 2019

Kirjoituksia

Hyvät lohjalaiset, toverit ja vapun juhlijat,

Onpa hienoa olla täällä Lohjalla tänään. Tämä on ensimmäinen koskaan pitämäni vappupuhe, joten tämä Lohjan tilaisuus jää varmasti monella tapaa mieleen.

Suomalaiset äänestivät huhtikuun eduskuntavaaleissa muutoksen puolesta. Muutosta toivottiin tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman tulevaisuuden suhteen.

Eduskuntavaalitulos velvoittaa jokaista eduskuntaan valittua puoluetta ja kansanedustajaa. Suomalaiset kaipaavat nyt yhteistyökykyä yhteisten haasteiden edessä.

Tasavallan presidentti Niinistö korosti viisaasti valtiopäivien avajaispuheessaan sitä, että kansanedustajat ovat valittu hoitamaan yhteisiä asioita. Tehtävänä on railojen kaventaminen, ei leventäminen.

Kuten presidentti Niinistö totesi: ”Vaalien alla haetaan eroa kilpailijoihin. Vaalien jälkeen on haettava kansakunnan yhteistä etua”.

Nyt on aika vahvistaa maailmanhistorian menestyksekkäintä keksintöä – nimittäin pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Hyvinvointivaltio takaa parhaimman muutosturvan ja hetkellä, jolloin yhteiskunnassa on paljon epävarmuutta ilmassa, on tarpeen vahvistaa hyvinvointivaltion kivijalkoja.

Maailma muuttuu nyt ennennäkemättömän nopeasti. Teknologinen kehitys, globalisaatio ja ilmastonmuutos edellyttävät, että politiikassakin katsotaan yhtä vaalikautta pidemmälle. Sosialidemokraatit ovat esittäneet puolueen tulevaisuuslinjassa askelmerkkejä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävälle Suomelle aina vuoteen 2030 saakka.

Tulevalla vaalikaudella käymme uudistustyöhön päättäväisesti entistä vahvemmalla valtakirjalla. Vaaliohjelmassa esitimme useita nopeasti vaikuttavia toimenpiteitä eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi, suomalaisten osaamisen vahvistamiseksi ja työelämän kehittämiseksi.

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskiössä on turva muutosten ja vastoinkäymisten edessä. Oikeistohallitus heikensi monilta osin tätä turvaverkkoa. Nyt turvaa pitää lisätä niin nuorten, työikäisten kuin myös ikäihmisten kohdalla.

Toive on kääntää Suomi-laivaa oikeudenmukaisempaan suuntaan ja vahvistaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion kivijalkoja – tasa-arvoista koulutusta, reilua työelämää ja laadukasta vanhustenhoitoa.

Hyvät kuulijat,

Koulutuksen tasa-arvo on ollut rakentamassa suomalaisen yhteiskunnan menestystä. Suomen nousu yhdeksi maailman osaavimmaksi kansaksi on tapahtunut pitkälti sen ansiosta, että olemme tarjonneet jokaiselle mahdollisuuden kouluttautua ja hankkia osaamista.

Koulutuksen tasa-arvo on tavoite, jonka eteen täytyy tehdä töitä jokaisen sukupolven kohdalla. Maailma on muuttunut, eikä pelkkä peruskoulu enää takaa nuorelle työllistymistä. Eri tutkimusten mukaan toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jää joka vuosi tuhansia nuoria. Suomalaisista jopa 15 prosenttia ei ole suorittanut toisen asteen tutkintoa 25 ikävuoteen mennessä. Etenkin pienituloisteisten perheiden lapsilla osuus on suuri.

Maksuton toinen aste on tasa-arvoteko, joka kitkee eriarvoistumista, parantaa nuoren mahdollisuuksia pärjätä työelämässä ja lisää suomalaisen yhteiskunnan menestysmahdollisuuksia. Se on myös konkreettinen teko köyhyyden periytymisen estämiseksi. Nuoren kohdalla perheen vähävaraisuus ei saa vaikuttaa hänen kouluttautumismahdollisuuksiinsa.

Pelkästään toisen asteen suorittaminen lisää tutkimusten mukaan työllisyysastetta merkittävästi. Oppivelvollisuusiän nosto on siis investointi tulevaisuuteen. Mielestäni 15-vuotias on liian nuori kantamaan vastuun päätöksestä, joka määrittää hänen työllistymistään pitkälle tulevaisuuteen.

SDP on pitkään tavoitellut maksutonta toista astetta ja oppivelvollisuusiän pidentämistä. Oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen tulee kirjata seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan.

Arvoisat työväen juhlapäivän viettäjät,

Vappu on kansainvälinen työväen juhlapäivä. Siksi ei olekaan parempaa päivää puhua työelämän kehittämisestä.

Työelämä on valtavassa murroksessa. Nykypäivänä työntekijöiltä vaaditaan jatkuvaa osaamisen kehittämistä.

Työntekijöille on tarjottava laadukasta koulutusta ja harjoittelumahdollisuuksia oman osaamisensa päivittämiseen. Osaava työvoima on yrityksille tärkeä kilpailuvaltti, joka nostaa yritysten tuottavuutta ja parantaa niiden tuloksia. Siksi myös yritysten on kannettava leiviskänsä työntekijöiden tietotaitojen parantamisesta – erityisesti teknologiseen kehitykseen liittyen.

Työelämän kehittämisessä on tulevalla vaalikaudella palattava luottamuksen ja sopimisen kulttuuriin. Sanelulla ja pakolla ei tätä maata ole rakennettu eikä rakenneta tulevaisuudessakaan. Aito, osapuolia kunnioittava vuoropuhelu on paras tae tasapainoiselle ja solidaariselle yhteiskuntakehitykselle. Tämä on syytä myös työnantajien ymmärtää. Poliittinen ohituskaista johtaa työelämän kehittämisessä vain umpikujaan, sen viime kauden tapahtumat työmarkkinoilla nyt selvästi todistavat.

Sipilän hallituksen joulukuussa 2017 väkisin läpi runnoman aktiivimallin keskeinen epäkohta on se, että aktiivistakaan omatoimista työnhakua ei katsota mallin mukaan sellaiseksi aktiivisuudeksi, jolla itsessään voi välttää työttömyysturvan aleneman. Sosialidemokraatit eivät ole missään vaiheessa hyväksyneet tällaista rankaisumallia, joka epäoikeudenmukaisella tavalla leikkaa aktiivisen työttömän työttömyysturvaa.

Siksi aktiivimallin epäoikeudenmukaisesta leikkurista on luovuttava. Sen sijaan on kehitettävä asiakaslähtöisesti aktiivisia työvoimapalveluita. Aktiivimalli on pitkäaikaisyöttömille, osatyökykyisille ihmisille ja etenkin iäkkäille työttömille kohtuuton. Se on aktivoinnin sijaan lamauttanut ja passivoinut heitä ja tiputtanut heitä uusiin tuloloukkuihin toimeentulotuelle. Aktiivimallin kepin sijaan he tarvitsevat apua, tukea ja kannustusta työelämään siirtymiseksi.

Työnsä menettäneiden ihmisten toimeentulon leikkaaminen ei ole suomalaisen hyvinvointivaltion mukaista. Siksi aktiivimallin leikkaus on peruttava tällä vaalikaudella.

Hyvät toverit,

Turvaa pitää vahvistaa myös ikäihmisten kohdalla. Viime aikoina suomalaiseen keskusteluilmapiiriin on pesiytynyt ikävä piirre, jossa vanhoista ihmisistä on alettu puhumaan taakkana.

Vanhustenhoito nousi vuoden alussa voimakkaasti julkiseen keskusteluun. Vanhustenhoidosta paljastuneet laiminlyönnit ja väärinkäytökset sotivat suomalaisten oikeudenmukaisuudentuntoa vastaan. Mikään peruste ei kelpaa selitykseksi tilanteissa, joissa työvuorolistoja on manipuloitu tai vanhuksia on jätetty hoitamatta voittojen maksimoimiseksi.

Vanhustenhoidon korjaaminen on niin nuorten kuin iäkkäämpienkin suomalaisten yhteinen näkemys. On oikeudenmukaista, että huolehdimme jokaisen suomalaisen oikeudesta arvokkaaseen vanhuuteen. Etenkin siitä syystä, että nyt vanhuuden kohtaava sukupolvi on työllään rakentanut tämän päivän hyvinvointivaltio-Suomen. Nämä suomalaiset ovat menneet töihin nuorena, jotta heidän lapsensa pääsisivät kouluttautumaan ja hankkimaan hyvän työpaikan. Useiden kohdalla oma eläke on alkanut karttua vasta 23-vuotiaana.

Eläkeläisten köyhyyteen on viimein puututtava konkreettisilla parannuksilla. Inhimillinen yhteiskunta ei voi sivusta seurata ikäihmistensä ahdinkoa. Siksi sosialidemokraatit on vaatinut 100 euron tasokorotusta kaikkein pienimpiin eläkkeisiin useamman vuoden ohjelmalla. Toiseksi olemme vaatineet, että vanhustenhoidon palvelut on viimein laitettava kuntoon. Siksi tarvitsemme vanhustenhoitoon 0,7 hoitajamitoituksen.

Hoitajamitoitus on myös työntekijöiden turva. Sen lisäksi meidän pitää varmistaa, että hoitajat ja muut hoivatyön ammattilaiset saavat reilun palkan arvokkaasta työstään.

Viime vaalikauden moraalinen rappio oli räikeimmillään kokoomukselle soten markkinamallin ja keskustalle mammuttimaakunnat luvanneessa lehmänkaupassa. Sosialidemokraattien ja useiden asiantuntijoiden jatkuvasta kritiikistä huolimatta hallitus ajoi härkäpäisesti läpi omaa perustuslainvastaista sote-uudistustaan. Suomalaisten onneksi tuo lehmänkauppa ei koskaan toteutunut.

Sote-uudistusta tarvitaan ihmisten hoitoon pääsyn parantamiseksi ja turvaamiseksi, ei rahantekokoneeksi oikeistopuolueiden kaadereiden kansoittamille yksityisille terveysyrityksille. Sote-uudistusta on tulevalla vaalikaudella vietävä eteenpäin palauttamalla ihminen uudistuksen keskiöön.

Arvoisa juhlakansa,

Lopuksi, haluan kiittää Joona Räsästä, joka teki viime vaalikaudella Uudenmaan kansanedustajana uutterasti töitä oikeudenmukaisen Suomen eteen. Joona tunnetaan ahkerana poliitikkona, joka kiertää ja tapaa laajasti suomalaisia.

Politiikka on raskas laji, jossa palkintoja ei aina jaeta ahkeruuden tai uurastuksen perusteella. Olen kuitenkin iloinen, että Joona on kertonut jatkavansa politiikan ja paremman yhteiskunnan eteen tehtävää työtä. Politiikka on maratonlaji. Olen varma, että pitkäjänteisyydestä palkitaan ja näemme Joona Räsäsen tulevaisuudessa vaikutusvaltaisissa, oikeudenmukaisemman Suomen eteen tähtäävissä tehtävissä.

Hyvät kuulijat,

Suomi on nyt käännekohdassa. Suomalaiset ovat äänestäneet politiikan muutoksen puolesta. Toive on kääntää Suomi-laivaa oikeudenmukaisempaan suuntaan ja vahvistaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion kivijalkoja – tasa-arvoista koulutusta, reilua työelämää ja laadukasta vanhustenhoitoa.

Meidän päättäjien tehtävänä on kuulla tämä viesti ja viedä se hallitusohjelman tasolle. Yhteistyöllä.

Hyvää työväen juhlan viettoa kaikille!