Olemisen sietämätön keveys

Kirjoituksia

Lähestyn kovaa vauhtia 50 ikävuoden rajapyykkiä ja mietin, millaista elämäni on ollut tähän saakka. Onko elämäni ollut sietämättömän keveää, sietämättömän raskasta vai ihan jotain muuta.

Kauan kauan sitten, täysi-ikäisyyden kynnyksellä, löysin perheeni kirjahyllystä Milan Kunderan Olemisen sietämätön keveys -kirjan. Muistan, kun silloin mietin, miten elämä voi olla sietämättömän kevyttä, mitä se oikein tarkoittaa. Myöhemmin sen sitten ymmärsin.

On tullut, ollut ja mennyt vaiheita, jolloin tältä on tuntunut. Silloin, kaiken hyvinvoinnin keskellä, moni asia on tuntunut turhalta, merkityksettömältä. On tuntunut siltä, että kaipaa jotain muutosta, mutta ei ole vain tiennyt mitä. Olemisen sietämätön keveys on tuntunut ahdistuneena olona, painona niskassa. Kun kaikki on periaatteessa ollut hyvin eikä kuitenkaan ole ollut.

Kun on tarpeeksi tässä olotilassa piehtaroinut, onkin huomannut alkaneensa unelmoida muutoksesta. Tarkastellut kriittisesti omia arvovalintojaan ja peilannut niitä omiin tunteisiinsa ja omiin haluihinsa. Miettinyt, olisiko tässä kohdin paikka elämänmuutokselle. Olisiko aika irrottautua tutusta ja turvallisesta ja lähteä kohti omia unelmiaan, elää itsensä näköistä elämää. Totta ainakin on, että ilman muutosta mikään ei muuttuisi.

Puolivuosisataa elettyään voinee jo varsin turvallisesti kuunnella, vähän suuremmallakin korvalla, omaa sisäistä ääntään, mitä se haluaa sanoa. Vuoden sisään on tullut tehtyä paljon muutoksia, niin omassa tavassaan ajatella, kuin tavassa nähdä asioita. Kun muutos lähtee itsestä, omista tarpeista, ilman aietta vaikuttaa mihinkään muuhun, kehenkään muuhun, on voinut huomata, että positiivisesta muutoksesta tuleva hyvä olo, energia ja rauha on jollain ihmeellisellä tavalla siirtynyt pikkuhiljaa läheisiin ja ystäviin. Omat arvovalinnat ovat konkretisoituneet, kun ne ovat siirtyneet toiminnaksi. Olemisen sietämättömästä keveydestä on siirrytty hyvään olemiseen, hyvään elämään.

Muutos ei ole uhka. Muutos on mahdollisuus. Jos sille vain antaa tilaisuuden.

Jaana Silander