Mennäänkö ammattikouluun oppimaan vai olemaan?

Kirjoituksia

Nykyinen ammattikouluopetus on jotain ihan muuta kuin ennen. Leikkaukset ovat lohkaisseet ison siivun lähiopetustunneista, ja ammattikoululaisten lukujärjestykset paistavat tyhjyyttään.
Ammattikoululaiset istuvat koulun penkillä aiempaa vähemmän myös siksi, että nykyään oppiminen tapahtuu työpaikoilla. Tavoitteena on, että ammatillinen koulutus pystyy vastaamaan nykyistä nopeammin työelämän muutoksiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Sekä nuorille, että jo työelämässä oleville aikuisille rakennetaan yksilöllisiä opintopolkuja. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään.

Ammatillisen koulutuksen reformi astui voimaan vuoden 2018 alussa. Reformi on yksi nykyisen hallituksen kärkihankkeista. Siinä ammatillinen koulutus uudistettiin osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Reformin tulisi vähentää koulutuksen keskeyttäneiden määrää ja nuorten syrjäytymistä. Yksilölliset opintopolut ja tiiviimpi yhteistyö työelämän kanssa tulisi lisäämään koulutuksen vaikuttavuutta ja vahvistamaan opiskelijoiden työllistymistä.

Reformissa opiskelijoiden ohjausta työpaikalla vahvistettaisiin opettajien ja työpaikkaohjaajien yhteistyönä. Yksilöllinen opintopolku tekisi opiskelijan ohjauksesta ja tuesta entistä tärkeämpää. Opettajat ovat niitä pedagogisia asiantuntijoita, jotka rakentavat yhdessä ja työelämän kanssa motivoivia polkuja opiskelijoille. Reformin mukaan opettaja jalkautuu yhä useammin työpaikoille ja ohjaa opiskelijoita muissa oppimisympäristöissä kuin oppilaitoksessa. Olen saanut tietää, että Luksiassa työssäoppimisen ohjausta ei välttämättä ole vahvistettu ollenkaan, saatikka harjoittelua tuettu lainkaan, mikä on erittäin harmillista.

Yksi uudistuksista on HOKS, henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelma. Se laaditaan jokaiselle opiskelijalle henkilökohtaisesti. HOKSiin kirjataan muun muassa opiskelijalle sopivat oppimisen tavat ja hänen tarvitsemansa tuen määrä. Suunnitelman laatisi yhdessä opiskelijan kanssa opettaja tai opinto-ohjaaja. Tietooni on tullut, että Luksiassa HOJKS on saatettu jättää joidenkin opiskelijoiden kohdalla kokonaan laatimatta, mikä on äärimmäisen vahingollista varsinkin erityistukea tarvitsevan nuoren kohdalla. Jatkuvat muutokset lukujärjestyksessä, oppituntien puuttumiset, informaatiokatkokset sekä ohjauksen pirstaleisuus ovat arkipäivää useiden oppilaiden kohdalla. Miten nuori voisi jaksaa ylläpitää opiskelumotivaatiota, jos kouluun mennessä iso osa tunneista on peruttu tai päivä onkin muuttunut itsenäisen opiskelun päiväksi. Miten ne oppilaat pärjäävät, jotka kulkevat kouluun kauempaa ja ovat sidottuja bussiaikatauluihin. Voin kuvitella turhautumisen määrän.

Vuoden 2015 amisbarometrin mukaan 20 prosenttia ammattikoululaisista toivoi lisää lähiopetusta. Seuraavassa kyselyssä vuonna 2017 heitä oli jo 34 prosenttia. Muutos on merkittävä, vaikka leikkausten vaikutukset näkyvät vasta osittain. Seuraavan kerran kysely tehdään vuonna 2019.

Lohjan Luksian ammatillisissa opinnoissa on paljon haasteita ja Luksiassa tulee jatkossa työskennellä painokkaasti, jotta opiskelu-alusta on vakaa ja oppimista tukeva. Töitä on tehtävä hartiavoimin, jotta päästäisiin Reformin vaatimaan tasoon. Ensimmäisenä olisikin syytä ryhtyä selvittämään miten opiskelijoiden sitouttaminen opintoihin ja työssäoppimiseen voitaisiin taata. Yhtenä toimenpiteenä voisi olla Luksian sisäisen työjärjestyksen läpikäyminen ja tarvittavien muutosten tekeminen laadukkaan opetuksen ja oppituntien pitämisen takaamiseksi. Pidän tärkeänä sitä, että Luksian johto ja hallinto kiinnittävät huomioita näihin asioihin.

Jaana Silander